Rahoitus
Article
22.04.2021

EU-taksonomia tuo uudet pelisäännöt vastuullisille investoinneille

 

Mikä on EU-taksonomia ja mitä se tavoittelee?

EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, jonka käyttöönotto on avainasemassa EU Green Deal -ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. EU-taksonomia on mekanismi, jonka myötä EU-rahoituksen saatavuus helpottuu kohteille, jotka edistävät ja ovat linjassa päästövähennystavoitteiden kanssa.

EU-taksonomian tavoite on sitouttaa EU-rahoituksen saatavuus hankkeen päästövähennyskapasiteettiin. Toisin sanoen mitä ympäristöystävällisempi hanke, sitä helpompi yrityksen on saada rahoitusta hankkeen toteuttamiseen. Tällä hetkellä taksonomian kriteerit keskittyvät investoinnin tai toimenpiteen ympäristösuoriutumiseen, mutta muutkin vastuullisuuden alueet pyritään ottamaan jatkossa huomioon. Rahoitettavan kohteen ympäristöystävällisyys arvioidaan perustuen EU-taksonomian viitekehykseen, jonka ensimmäinen osa julkaistiin 21.4.2021.

Arviointikriteeristö kattaa muun muassa seuraavat toimialat energia; informaatio ja viestintä; liikenne; metsätalous; rakennus- ja kiinteistötoiminta; tuotantoteollisuus; vesi ja jätteet; sekä ympäristönsuojelu ja ympäristön kunnostustoiminta.

 

Mistä osista taksonomia koostuu?

GDO taksonomian rakenne.png

 

Taksonomia ottaa huomioon niin suorasti ympäristöön positiivisesti vaikuttavat hankkeet kuin myös hankkeet, jotka välillisesti mahdollistavat ympäristöä tukevan toiminnan. Lisäksi taksonomiaan sisältyy niin sanotut transitiohankkeet, eli hankkeet, joita ei voida vielä toteuttaa täysin kestävästi, mutta joiden päästöt ovat alle toimialan keskiarvon.

Taksonomia keskittyy kuuteen ympäristötavoitteeseen, joiden alle on luotu toimialakohtaiset arviointikriteerit. Hankkeiden on täytettävä nämä arviointikriteerit ja edistettävä ainakin yhtä taksonomian tavoitteen toteutumista saadakseen vihreää rahoitusta. Yhden tavoitteen edistäminen ei kuitenkaan riitä rahoituksen saamiseen, vaan hankkeen täytyy samalla varmistaa, että hanke ei aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille. Tätä kutsutaan niin sanotuksi do no significant harm -periaatteeksi.

 

Taksonomian vaikutukset

Taksonomia vaikuttaa aluksi vakuutusyhtiöihin, pankkeihin sekä pörssiyhtiöihin. Taksonomian vaikutusaluetta halutaan kuitenkin laajentaa tavoittamaan myös muita sidosryhmiä taksonomian kypsyessä.

Taksonomian myötä rahoitustuotteiden tarjoajien – mukaan lukien eläketurvan tarjoajien – täytyy raportoida julkisesti, kuinka iso osa heidän rahoitustuotteistaan, lainakannastaan ja sijoituksistaan täyttää taksonomian kriteeristön. Tämä luo painetta pankeille edistää ympäristötavoitteita muun muassa myöntämällä lainarahoitusta kestävämpiin hankkeisiin. Lisäksi suurten yritysten ja pörssiyhtiöiden on ilmoitettava, kuinka suuri osuus yrityksen liikevaihdosta ja investoinneista on taksonomian kriteeristön mukaisia.

 

Taksonomiaan kohdistunut kritiikki

EU-taksonomia on saanut osakseen myös kritiikkiä. Osa sidosryhmistä on ilmaissut huolensa, että suuri osa niin sanotuista vihreistä hankkeista jää mahdollisesti taksonomian ulkopuolelle ja jää ilman vihreää rahoitusta. Esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistus, biomuovit sekä biopolttoaineet uhkaavat jäädä taksonomian ulkopuolelle taksonomian kriteeristön takia, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia näiden ratkaisujen kehittäjille saada rahoitusta. Suomessakin keskustelua on herättänyt ydinvoiman ja vesivoiman vastuullisuuden määritteleminen EU-taksonomiassa. EU on kuitenkin vastannut huoleen nostamalla esiin, että hankkeilla on mahdollisuus muihin rahoituksiin, vaikka ne eivät täyttäisikään taksonomian vaatimuksia.

Lisäksi muun muassa Kuntarahoitus on huolissaan vaatimusten aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta. Kuntarahoitus on maininnut, että do no significant harm -kriteerejä pitäisi yksinkertaistaa sekä maiden välisiä eroja huomioida arviointikriteerien vaatimustasossa.

 

Taksonomian viimeisimmät käänteet – ensimmäisten ympäristötavoitteiden arviointikriteeristöt on julkaistu

Keskiviikkona 21.4.2021 julkaistiin arviointikriteeristö kahdelle ensimmäiselle ympäristötavoitteelle (ilmastomuutoksen hillintä ja ilmastomuutokseen sopeutuminen). Nämä uudet julkaistut kriteerit kattavat noin 40 prosenttia taloudellisesta toiminnasta toimialoilla, joiden osuus on lähes 80 prosenttia suorista kasvihuonepäästöistä Euroopassa.

Uusimmassa julkaisussa korkeimman kestävyysluokittelun saivat aurinko- ja tuulienergia, mikä teki näistä energiamuodoista parhaita rahoituskohteita EU:n silmissä. Vesivoiman osalta vaatimukset vihreän statuksen saamiseksi ovat haastavammat asettaen tämän aurinko- ja tuulienergian alapuolelle kriteeristön näkökulmasta.

Metsätalous ja bioenergia saivat kriteeristössä helpotusta verrattuna alkuperäiseen esitykseen, mikä on Suomen näkökulmasta merkittävää. Kriteeristössä muun muassa vähennettiin pienempien metsätilojen vaatimuksia ja monimutkaisuutta sekä annettiin alkuperäistä pidempi aikaväli osoittaa metsätalouden myönteiset ilmastovaikutukset. Lisäksi bioenergian kohdalla kriteeristö keskittyy aiempaa enemmän uusiutuvan energian direktiiviin, joka näkee bioenergian luonnostaan hiilineutraalina. Tämä parantaa bioenergian asemaa taksonomiassa, vaikka se ei vieläkään yllä kestävyysluokittelun korkeimmalle tasolle. Toisaalta uusiutuvan energian direktiiviä ollaan uudistamassa ja komissio on ilmoittanut julkaisevansa ehdotuksensa päivitetystä direktiivistä kesällä 2021.

Arviointikriteeristön ulkopuolelle jäi toistaiseksi vielä ydinvoima sekä maakaasu, jotka ovat olleet kiistanalaisimpia teemoja taksonomiakeskusteluissa. EU ei todennut näitä aiemmassa luonnoksessa vihreäksi, mikä johti Etelä- ja Itä-Euroopan maiden vastarintaan. Euroopan komissio odottaa vielä lisätietojen valmistumista ennen kuin se julkistaa täydentävän dokumentin ydinvoimalle ja maakaasulle, sillä näiden arviointi on todettu monimutkaisemmaksi taksonomian puitteissa. Myös maatalouden kriteerit julkaistaan täydentävän dokumentin yhteydessä.

Taksonomian kriteeristö asettaa haasteita suomalaiselle teollisuudelle, sillä Suomen vahvuutena energiatuotannossa on nähty erityisesti bioenergia-, vesivoima- sekä ydinvoimaratkaisut. Jos taksonomian kriteeristö pysyy ennallaan, se voi tulevaisuudessa vaikeuttaa suomalaisten hankkeiden mahdollisuuksia saada vihreää rahoitusta verrattuna esimerkiksi aurinko- ja tuulienergiahankkeisiin.

 

Lue täältä kokonaisuudessaan ensimmäisen kahden ympäristötavoitteen arviointikriteeristö taksonomian toimialoille (pois lukien kaasu ja ydinvoima):

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä arviointikriteeristö

Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvä arviointikriteeristö

 

Ota yhteyttä EU Green Deal Office -palvelun asiantuntijoihin

#Asiantuntijanäkemys