EU.JPG

EU Green Deal

on Euroopan unionin talousalueen merkittävin uudelleenrakennusohjelma sitten toisen maailmansodan.

Ohjelman päätavoite on varmistaa, että unioni on hiilineutraali vuonna 2050.

Seuraavien vuosikymmenien aikana euroopplainen yhteiskunta ja sen rakenteet kokevat merkittäviä muutoksia, kun EU:n ohjausvaikutus vihreän siirtymän kiihdyttämisessä kasvaa voimakkaasti.

EU Green Dealin ytimessä on kolme keskeistä tavoitetta

d
Saavuttaa hiilineutraaliuus unionin alueella vuoteen 2050 mennessä
d
Siirtyä laaja-alaisesti kiertotalouteen ja irtikytkeä taloudellinen kasvu luonnonvarojen käytön kasvusta
bio
Pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen

EU Green Deal -ohjelman vaikutukset ovat hyvin monialaisia. EU lisää merkittävästi saatavilla olevaa vihreää rahoitusta, sekä uudistaa unionin lainsäädäntöä ja ohjausmekanismeja tukemaan päästöttömiä ratkaisuja ja toisaalta rankaisemaan saastuttajia

EU:ssa on ennenkin painotettu ympäristö- ja ilmastoasioita, mutta nyt ne on nostettu EU:n päällimmäisiksi prioriteetiksi. Aikaisemmin unionin kehitystavoitteita ovat viime kädessä ohjanneet talouskehityksen tavoitteet, mutta nyt ympäristö- ja ilmastotavoitteet on integroitu osaksi unionin kaikkea tekemistä ja asetettu kaikkein ylimmäisiksi.

GD yleiskuva.png

Suomalaisille yrityksille ja toimijoille on ensisijaisen tärkeää ymmärtää, miten EU Green Deal tulee vaikuttamaan eri toimialoihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä jokainen toimiala tulee kokemaan merkittäviä muutoksia tulevien vuosien aikana joko suoraan tai välillisesti.

Tällä hetkellä EU:ssa laaditaan lukuisia keskeisiä strategioita, jotka tulevat vaikuttamaan EU:n regulaatiovalmistaluihin, sekä ohjausmekanismien uudistamiseen. Strategiat kertovat EU:n suuntaviivoista ja tavoitteista, mutta viime kädessä regulaatio- ja ohjausmekanismien muutokset ovat ne mitä Suomessakin on kyettävä seuraamaan. Oleellista on ymmärtää, miten EU Green Dealin vaikutuksia voidaan seurata ja tulkita riittävän ajoissa.

GD vaikutukset.png

Vuonna 2021 suurimmat Green Dealin vaikutukset liittyy vahvasti EU:n komission vuoden 2021 työohjelmaan, jossa keskeisenä osana on Fit For 55 -toimenpidepaketti. Paketti sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla komissio aloittaa EU:n kehittämisen kohti 55% päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä, mikä on EU:n välitavoite matkalla hiilineutraaliuuteen. Pelkästään Fit For 55 -paketilla on lukuisia merkittäviä vaikutuksia. Kesällä esiteltävä paketti on komission ehdotus keskeisistä toimenpiteistä, jotka astuvat voimaan vuosien 2022-2023 aikana sen jälkeen kun jäsenvaltiot ja parlamentti ovat antaneet vastineensa ehdotettuihin toimenpiteisiin ja hyväksyneet ne.

Lue lisää Fit For 55 -ohjelmasta tästä

 

Keskeisimpiä vuoden 2021 EU:n Green Deal -toimenpiteitä (Fit For 55)

 

1. EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen

Ennakkotietojen perusteella EU pyrkii kehittämään päästökauppajärjestelmää laajentamalla sitä uusille alueille (mm. meriliikenne, kaukolentoliikenne), sekä vähentävänsä tulevaisuudessa käytössä oleia päästökauppaoikeuksia. Julkisuudessa on myös keskusteltu, että päästökauppaa laajennettaisiin myös jätteenpolttoon, sekä rakennusten erillislämmitykseen. Etenkin jätteenpolton mukaan ottamisella olisi merkittävät vaikutukset kunnallisiin jätteenpolttolaitosinvestointeihin, joita Suomessa on useita joko rakenteilla tai suunnitteilla tällä hetkellä. Toimenpiteiden vaikutukset tulevat suoraan kohdistumaan päästökauppasektorin alaisiin toimijoihin, joille päästöoikeuksista tulee yhä kalliimpia. Toisaalta, jo nyt päästöoikeuksien hinnat ovat EU:n päästökauppajärjestelmässä nousseet merkittävästi talven 2020-2021 aikana.

2. Hiilitullimekanismi ja ehdotus hiilitullimekanismista omina varoina

Hiilitullimekanismilla EU pyrkii asettamaan rajat EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden enimmäispäästöille. Käytännössä esimerkiksi kolmansista maista tuleville tuotteille pitää jatkossa pystyä osoittamaan, tavalla tai toisella, että niiden tuotteiden valmistuksen hiilijalanjälki vastaa EU:n asettamia tullirajoja. Esimerkiksi Kiinassa tuotetun teräksen hiilijalanjäljen on arvioitu oleman moninkertainen Euroopassa tuotettuun ja jatkossa Kiinasta tuotavalle teräkselle asetettaisiin hiilitullimaksu, mikäli tuotannon päästöjä ei saada alennettua riittävälle tasolle. Hiilitullit nostavat muualta tuotavien raaka-aineiden  ja niitä hyödyntävien toimijoiden kustannuksia, mutta se samalla parantaa eurooppalaisen tuotannon kilpailukykyä. Toisaalta, on ennakoitu, että EU:n hiilitullin myötä, muun muassa Kiina ja Intia asettaisivat omat vastaavanlaiset protektionistiset rajoitteensa tuontitavaroille.

3. Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä annetun asetuksen tarkistaminen

Suomalaisittain erittäin keskeisen maankäytön sektorin (LULUCF) päästölaskenta ja -rajoitukset vaikuttavat merkittävästi metsä- ja maatalouteen. Syksyn 2020 ja talven 2021 aikana EU:ssa on valmisteltu pitkään mm. maa- ja metsätalousstrategioita, ja LULUCF-sektorin päästöjen tarkasteleminen on hyvin keskeistä, sillä EU pyrkii kasvattamaan unionin hiilinieluja ja lainsäädännöllä varmistamaan tämän. Esimerkiksi tällä hetkellä biomassan energiakäytöstä syntyvät päästöt eivät ole laskennallisesti huomioitu EU:n päästölaskennassa, sillä biomassan nähdään olevan uusiutuva luonnonvara. Haastavaksi nykyisen asetelman tekee sen, että käytännössä metsät ovat EU:n kriittisin hiilinieluvaihtoehto ja moni EU:n sidosryhmä haluaisi rajoittaa puun energiakäyttöä. Hiilinielujen ja maankäytön päästölaskennan määrityksillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia etenkin metsätalouteen, mikäli EU tulevaisuudessa voimakkaammin rajaa mihin EU:ssa puuta saadaan käyttää. Samaan aikaan Fit For 55 -paketissa tarkistetaan uusiutuvan energian direktiiviä, missä määritellään uusiutuvat energialähteet. Myös tässä yhteydessä biomassan energiahyödyntäminen tulee nousemaan tarkasteluun mukaan.

4. Kestävien tuotteiden politiikkaa koskeva aloite, johon sisältyy ekosuunnitteludirektiivin tarkistaminen

Ekosuunnitteludirektiivillä vaikutetaan jo nykyisellään EU:ssa tuotettavien ja myytävien tuotteiden materiaalivalintoihin, kierrätettävyys- ja uusiokäyttömahdollisuuksiin. On arvioitu, että ekosuunnitteludirektiivin tarkistamisella ja uusilla kestävien tuotteiden politiikalla tulee olemaan merkittävät vaikutukset. Komissio on viestinyt, että se haluaa nähdä yhä suuremman osan tuotteiden materiaaleista olevan kierrätys- ja biopohjaisista materiaaleista, tuotteiden täytyy olla helpommin kierrätettäviä ja korjattavia, ja tuotteiden pitää kestää määritellyt minimikäyttöiät. Ekodirektiiviä halutaan laajentaa nykyisistä elektroniikkalatteista muun muassa vaatteisiin. Direktiivin muutoksella asetettaisiin minimivaatimukset muun muassa kestävyydelle, uudelleenkäytettävyydelle, korjattavuudelle, myrkyttömyydelle, päivitettävyydelle, kierrätettävyydelle sekä resurssi- ja energiatehokkuudelle. 

5. Toimintasuunnitelma luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi: matkalla vuoteen 2030

Toimintasuunnitelma ei ole pakottavaa lainsäädäntöä, mutta suunnitelmalla asetetaan tavoitteet ja rajat EU:n luomutuotannolle, sekä välillisesti vaikutetaan EU:n lannoite- ja tuholaisainekäyttömäärien tavoitteisiin. EU pyrkii erikseen sääntelemään ja kehittämään lannoite- ja tuholaisainekäyttömääriä tulevaisuudessa, mutta ne nitoutuvat yhteen luomutuotannon toimintasuunnitelman kanssa. EU:lla on tavoite merkittävästi vähentää ympäristön kemikalisoitumista sekä biodiversiteetin tuhoutumista, missä maataloudella on kaikista keskeisin vaikutus. Suomessa kesällä voimaan astuvilla muutoksilla ja strategioilla voi olla kauaskantoisia merkityksiä maataloudelle. Käytännössä ruuantuotannon hinta voi nousta merkittävästi etenkin niissä maissa joissa lannoitteiden ja tuholaisaineiden käyttö on merkittävää.

 

Lue lisää EU:n vuoden 2021 suunnitelluista toimenpiteistä täältä

Mietityttääkö jokin asia koskien EU Green Dealia? Tiedätkö itse mihin yrityksesi täytyy varautua?

Kysy asiantuntijalta suoraan, tai katso täältä alueesi asiantuntijat